sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Puutarhahöpsähdys


Sanoinhan minä että se tulee, puutarhahöpsähdys nimittäin. Arvasin että se on tulossa, koska mikään ei ole yhtä varmaa kevään tulon lisäksi, kuin se, että uinuva puutarhuri herää talviunestaan. Olen kuitenkin ollut niin pitkään muissa kuin puutarhamietteissä, että oletin puutarhahöpsähdyksen tulevan paljon myöhemmin.


Kävi kuitenkin niin, että sain täksi viikonlopuksi isältäni muutamia puutarhalehtiä mökkilukemisiksi. Ihmisten perennapenkeistä lukiessani mielessäni alkoi kuin varkain itää ajatus, että josko ensi kesänä laittaisin vanhan kukkamaan järjestykseen.


Aika hyvä järjestyshän siellä periaatteessa varmaankin on, mutta minusta alkoi tuntumaan, etten oikein edes muista mitä siellä kukkamaassa kasvaa. Viime kesänä en ehtinyt enkä jaksanut työkiireiden vuoksi juurikaan puutarhassa touhuta, ja jouduinkin selaamaan vanhaa puutarhablogiani paikallistaakseni perennojen paikat edes suurin piirtein.
Nyt on tarkoitus hieman keventää työtahtia ensikesäksi, joten toivottavasti virtaa riittää myös puutarhasteluun.


Vanha kukkamaa on ollut minulle paikka, johon olen kerännyt vanhoja maatiaisperennoja ja uusia löytöjä puutarhaharrastuksen alkuajoista lähtien. Penkki on aika täynnä, ja siellä on kaikkea mahdollista sulassa sovussa sekaisin.
Mitäpä jos sitä alkaisi kunnostaa pala kerrallaan, perkaisi juolavehnän juuret pois, siirtäisi korkeampien varjoon jäävät kukat kivikkomaahan, hankkisi vähän uusia, jotta kukkia riittäisi koko kesäksi...


Kuulostaa ihan suunnitelmalta, eikö vain? Kuulostaa myös ihan siltä, että täytyy "ihan pikkuisen vain" käydä katsomassa netin syövereistä hieman taimivalikoimia....
Miltäköhän näyttäisi vaaleanpunainen pallohortensia, madonnanliljat ja purppurapunalatva, joita pitkin kiipeilisi joku upea sinikukkainen jalokärhö? Etualalla voisi olla pionien ja atsaleojen rivistö, ja niiden edessä poimulehteä ja kurjenpolvia, penkkiä reunustamaan vaikka erilaisia kuunliljoja ja ja ja....


Samalla tietysti tulisi laitettua kivikkomaakin vihdoin loppuunasti kuntoon, se kun on vielä viimeistelemättä, ja osa kasveista hankkimatta.... Vanhasta kukkamaasta nähkääs saisi hyvin materiaalia myös kivikkomaan istutuksiin.
Kukkamaan kasvit eivät ole aikoihin saaneet juurilleen kanankakkia eivätkä kalkkia. Nyt on aika korjata sekin puute.

Tässä minä koitan teille ja itselleni perustella, että vanhan kukkamaan uudistaminen on suorastaan välttämätöntä. Sitä ei voi enään mitenkään välttää.
 
Onneksi löysin tämän kuvan, niin tiedän edes suurin piirtein, mihin kohtaan pitäisi hankkia uusia, mitä siirretään muualle, ja mitä kasveja jaetaan...


Vähän kuulostaa siltä, että tuleva kevät sujahtaa rattoisasti kaikkia epärealistisia ja huikentelevaisia suunnitelmia tehden.
Puutarhabloggaajien kesätapaamisen taimien vaihtoon lupaan kantaa sitten kaiki ylimääräiset taimet, mitä en saa mihinkään muualle sopimaan.


Kuulostaa ihan puutarhahöpsähdykseltä. Voi voi.


Tässä vielä minun lähtötilanteeni. Nämä kuvat toimikoon inspiraationani, niin muistan mitä minulla on, ja mihin haluan pyrkiä.


Vähän uudempi kuva, talon katto on jo maalattu.




Täältä tullaan kevät ja huikentelevaiset suunnitelmat! :)


4 kommenttia:

  1. Kuulostaa kaivuuhommilta;) Ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kyllä! Miksiköhän nämä kaivuuhommat tuntuu aina näin talvella niin helpoilta ja yksinkertaisilta toteuttaa.... :)

      Poista
  2. Tämä vaikuttaa hyvältä höpsähdykseltä! Siellä kukkapenkeissähän on todellisia aarteita kuvien perusteella. Tulkoon siis kevät ja maa sulakoon, kyllä tästä kelpaa lähteä liikkeelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kukkamaa on todellinen aarearkku, olen kerännyt sinne vaikka mitä vuosien varrella, toivon että uudistamisen myötä aarteet pääsevät paremmin oikeuksiinsa, nyt ovat hieman ahtaasti ja rikkaruohotkin vievät elintilaa. Kevättä odotellessa.. :)

      Poista