sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Ruusun tuoksua


Onpahan kesän alku huiskahtanut vauhdilla. Huh!

Tänään kuitenkin ruusuisia mietteitä, kun pitkästä aikaa ehdin tänne blogin puolelle, ja sopivasti eilen kävin isän ruusuja katsomassa.

Aloitetaan ruusuinen kierros. Olkaa hyvä:

Paapeli


Juhannusruusun kukinta on yltäkylläinen.


Pietarin ruusu

Oulujoen punainen harison

Lauraliini :) mun oma ruusu.


Hanna


Theresan ruusu


Suviruusu, Poppius


Tove Jansson


Kiiminki


Ristinummi on yksi upeimmista.


Sen kukka voi olla jopa 15 cm halkaisijaltaan.


Idän metsäruusu


Idän metsäruusun ja rugosan risteytys


Metsäruusun ja sen jälkeläiset tunnistaa hyvin erikoisista suojuslehdistä


Tuulia


Margit Matilda


Valkoinen orjanruusu


Suzanne

Hailuoto


Hailuoto kävisi hyvin rinteisiin maanpeittäjäksi maanmyötäisen kasvutapansa ansiosta. Tässä se peittää ojan piennarta.


Seager whealer


Mökinruusu on samantapainen kuin Torniolaakson ruusu, mutta siinä on hieman suuremmat kukat ja ei niin pitkät versot kuin Tornionlaakson ruusussa.


Metsätalo. Tästä monet toivovat juurivesoja, mutta sepä ei niitä tee juuri lainkaan.



Koreana, Korean ruusu


Wasa gaming


Maija Hesperia



Ylenpalttinen Poppius


Leeuska



Juhannusmorsian


Fröökynän ruusu


Patela kukkii syksyyn asti



Islantilainen ruusu Hilda


Rudolf, löytöruusu Helsingistä


Red Nelly


Olkkala

Moje Hammerberg

Nutkan ruusu


Undi, sukuni mailta Virosta löytynyt ruusu. Lehdet ovat harvinaisen vaalean vihreät koko kasvukauden.

Nils


Laxa, avautuva kukka on lohen punainen, avonainen ihan hennosti punertava.



Ruskelan kukat tuoksuvat sitruunaiselta


Kerisalo


Fazers röda on kasvanut  kolmatta metriä korkeaksi. Upea ruusu vapaasti kasvavaan aidanteeseen.



Noniin. Tässäpä näitä. Osa jäi pois, mutta suuri osa tuli mukaan. Mikä on suosikkisi?

Isän ja äidin puutarhassa on tänään avoimet ovet. TÄÄLLÄ
http://www.ruususeura.fi/a-suomi/muut-sivut/avoimet-tarhat-08-1.html löytyy lisätietoa.

Ihanaa heinäkuuta!




lauantai 22. huhtikuuta 2017

Uusia alkuja


Kun kevään tulo antaa odottaa itseään, on aikaa tehdä valmisteleviä puuhia. On ihan hyvä, että saadaan sään suoma aikalisä.


Olemme tehneet ison hyppäyksen elämän yksinkertaistamisen suuntaan. Olemme enemmän kotona, ja vähemmän muualla. Keskitymme siihen mikä on oleellista, ja vähennämme kaikkea epäolennaista. Elämä on ollut viime vuodet niin ruuhkaisaa, että nyt tuntuu hyvältä vähentää kiirettä, ja hypätä pois oravanpyörästä. Täällä pohdin elämän valintoja ja sitä, onko kiireessä mitään järkeä. Lopulta tulin siihen lopputulemaan, että hain kevennettyä työaikaa; huhtikuussa aloitin työskentelyn 60 % :n työajalla. Ratkaisu tuntuu hyvältä ja oikealta.

Hommaa ja projekteja kyllä piisaa. Oravanpyörästä hyppääminen ei suinkaan tarkoita, että olisimme jouten.

Olemme nimittäin kunnostamassa meidän vanhaa navettaa. Siinä on sivumennen sanoen hienompi kivijalka kuin meidän talossa. Navettaan tehtiin uusi katto ensimmäisenä keväänä muuttomme jälkeen, koska halusimme säilyttää tuon vanhan rakennuksen. Katon uudistamisesta lähtien navetta on kuitenkin ollut lähinnä varastotilana erilaisille talon remontoinnissa käytetyille jutuille, kuten lautatavaralle. Siellä on myös talon edellisten asukkaiden jättämänä paljon vanhoja maataloustyökaluja, ja mm. iso kasa tiiliä jotka on purettu jostain muualta.

Navettaan olen myös näemmä hillonnut kaikki elämäni varrella vastaan tulleet kukka- ja taimiruukut. Niitä on monta. Ihan liikaa. Voisin perustaa taimimyymälän, jos löytäisin kaikkiin ruukkuihin jotakin täytettä.

Navetan lähistöltä löytyi vanha pihakeinun teräsrunko, josta olemme kaavailleet väliaikaista kasvihuonetta kasvihuonemuovin kanssa, kun isompaan kasvihuoneprojektiin ei vielä ole aikaa eikä energiaa. Kasvihuonetta varten navettaan on varastoituna eräältä purkutyömaalta roudatut ikkunat. kasvihuoneen rakentaminen kuuluu viisivuotissuunnitelmaan.


Tänä keväänä vihdoin keksimme, mitä navetalla tehdään. Ja vasta nyt aika on kypsä siihen, että ajatukset ja suunnitelmat voi myös toteuttaa.
Navettaa on nyt tyhjennetty sekä kunnostettu sisältä ja ulkoa. Vanhat purkutiilet löysivät paikkansa kasvimaalta, ja vanhat hyväkuntoiset laudat ovat menneet hyötykäyttöön navetan sisä- ja ulkotilojen kunnostuksessa. Myöhemmin kerron lisää siitä, mitä navetan sisällä tapahtuu, jahka saan vähän kuvia otettua. :) Vanhoista talon vuorilaudoista saatiin navettaan uusi lautavuoraus. Jahka kelit lämpenee, niin meillä pidetään maalaustalkoot.




Olin alkukeväästä kovasti sitä mieltä, että yrtin taimet ostan kaupasta. Siemenpussien kutsuhuuto oli kuitenkin liian vahva, ja päädyin sittenkin kokeilemaan yrttien kasvatusta siemenestä asti. Nyt kun kasvimaatakin aletaan kunnostaa isommaksi, niin saan sinne kunnon yrttipenkin, ja arat yrtit pääsevät kasvihuoneen lämpöön. Jäätelötikuista, joita myydään ihan tavan marketeissa, tein nimikyltit.


On ihanaa kun on aikaa. Ja vielä ihanampaa on, että sitä aikaa voi käyttää oman unelman rakentamiseen. Tuntuu, että nyt olemme lähellä sitä unelmaa, mitä etsimme jo silloin 15 vuotta sitten kun muutimme tähän vanhaan taloon. Välillä on hauskaa, kun saa antaa unelmamopon keulia ajatusten tasolla ihan kunnolla.  Haaveilen mehiläispesistä, ankkalammesta, metsän istuttamisesta täyteen rhodoja. Vähän helpommin ja jo tänä kesänä toteutettavia unelmia on erilaisten villiyrttien hyödyntäminen ja oman yrttiteesekoituksen valmistaminen, sekä kukkamaiden ja kasvimaan kunnostus ja kaikesta nauttiminen. Painotus erityisesti sillä, että kun kiirettä saa töiden puolesta vähennettyä, aikaa on nauttia siitä mitä tekee, jolloin mikään ei tunnu pakkopullalta.

Tämmöistä tänään. Lopuksi vielä kuva kuopuksen hienosta joulu/pääsiäiskaktuksesta, joka avasi ensimmäiset kukkansa pääsiäiseksi.


Ihanaa kevättä kaikille!