Joskus on hyvä lähteä pariksi päiväksi muualle.
Aivoruuhka rauhoittuu kun ei ole mahdollista tarttua mihinkään huushollin tekemättömään projektiin vaan joutuu asettumaan joutilaisuuteen. Vain ulkoilua luonnon helmassa, köllöttelyä ja helppoa kokkailua.
Mökkijärvi oli uskomattoman kaunis. Harvoin suuri järvi on keskellä päivää niin peilityyni.
Melko hienoo, eikö?
Vaikka sen tietää, niin silti joka kerta vähän yllättyy siitä, miten hoitavaa hiljainen ja puhdas luonto on.
Vaikka kotihommat ja arjen stressit eivät ole poissa ollessa kadonneet mihinkään, niin silti hetken verran jaksaa taas suhtautua asioihin kevyemmin.
Osa sielusta taisi jäädä leijumaan johonkin taivaan ja veden väliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentista tulee aina niin hyvä mieli! Kiitos!