maanantai 24. maaliskuuta 2025

Olin väärässä



Veikkasin Koska kukkii - haasteessa, että krookukset kukkivat tänä keväänä 5.4. Mutta tänään 24.3  töihin lähtiessä krookuksen kukat valmistautuivat kukkimaan. Työpäivän hässäkät kestivät kuitenkin niin etten ehtinyt nähdä kukkien aukeavan. Täytyy ottaa erikseen aikaa sille. 




En tiedä mitä mieltä tästä väärässä olemisesta pitäisi olla. Kevät on kyllä ihan kummallisen aikainen tänä vuonna.

Krookukset on kuitenkin aina ihania kevään ensimmäisiä. 




Olin väärässä myös verbenasta ja keijunmekosta. Ajattelin että ne ei taida itää ollenkaan, kun tammikuussa kylvetyt taimirullat pysyivät viimeviikkoon saakka tyhjinä. 

Mutta nyt siellä on elämää. 


Keijunmekko. Kylvin monta siementä, mutta täytyy olla tyytyväinen että tuo yksikin on itänyt. 




Verbenoita kylvin myös tammikuussa. Kun mullassa ei kahden kuukauden ja pienen uusintakylvönkään jälkeen näkynyt mitään, päätin kokeilla taimirullan siirtämistä pariksi viikoksi viileään. 

Ja nyt siellä selvästi näkyy jotakin vihreää.  Aika vaatimatonta kyllä, mutta vihreää silti. 



 

Yksi kukonharjakin on itänyt. Sen alku on vielä verbenaakin epävarmemman näköinen, siinä ei ole edes vihreää vaan itänyt verso on hailakan punertava. Laitettakoon ylös että senkin itämiseen meni 5 viikkoa. Joten muihin saman lajin kylvöksiin täytyy suhtautua kärsivällisesti.
 



Luulin myös, että kruunuvuokot eivät haluaisi kasvaa tänä keväänä. Mutta ne olivatkin vain hitaita heräämään. Herättyään ne näköjään  kasvavatkin sitten melko vaihdikkaasti. Onpa hauska nähdä mitä niistä tulee! 




Kasvivaloja saa nykyisin myös kaapelina. Valokaapeli mahdollistaa kaikenlaiset viritykset. Tämä ei ehkä näytä kovin ammattimaiselta, mutta pääasia kai on, että viritys ajaa asiansa, on hankintahinnaltaan edullista ja jaloleinikit ja kruunuvuokot saavat valoa riittävästi ennenkuin vien ne ulos. 




Valokaapelia olen virittänyt myös muille taimivauvoille. 


Parin viikon sisällä aion siirtää jaloleinikit ja kruunuvuokot ulos, mikäli sää on suosiollinen. 
Myös tuoksuherneet, jotka ovat viettäneet koko keikkuvan kevättalven lämmittämättömässä eteisessä harsojen alla ja selvinneet mukisematta yli kymmenestäkin pakkasasteesta,  pääsevät ulos. Luulin aina että ne ovat kylmälle arkoja, mutta aihetta opiskeltuani ja käytännön kokemuksen valossa voin sanoa, että oli kyllä ihan perusteellisesti väärässä.  




Nyt on jo eletty kevätpäiväntasauksen ohi.  Takatalviakin saattaa vielä tulla, mutta kevään etenemistä ei nekään enää estä.  
Taas selvittiin yhdestä pimeastä vuoden ajasta. 

Hyvä me!